Elävä Suomenlinna. Yhteisöjen muuttuva kulttuuriperintö -tutkimus (2017-2019) kartoittaa suomenlinnalaisten asukkaiden ja toimijoiden suhdetta muuttuvaan Suomenlinnaan ja Suomenlinnan julkisessa esittämisessä käytettävää kuvastoa. Kysymme myös, kuinka paikkaa brändätään ja miten valikoiduilla näkökulmilla ja tarinoilla ohjataan kokemuksellisuutta.
Suomenlinna merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Tutkimuksessa tarkastellaan asutun maailmanperintökohteen keskeisiä kysymyksiä suojelun, matkailun ja arkielämän kohdatessa. Tuotamme etnografisen kenttätyön menetelmin uutta tietoa asukkaiden ja viranomaisten näkökulmista.
Tutkimusaineisto avaa maailmanperintökohteen ja asuinpaikan rajoihin liittyviä näkemyksiä, mielikuvia paikan arvosta, sen historian/alueiden esittämisen tavoista sekä kulttuuriperinnön erityispiirteistä. Asukkaiden paikkasuhteen näkökulmasta tutkimuskohteena on se, kuinka asuinpaikan muutokset on koettu, miten niistä kerrotaan ja millaisia tulevaisuuskuvia Suomenlinnan muutosprosesseihin liitetään. Yhtenä ajankohtaisena teema on merellinen ympäristö: millä tavoin lähisaarten avautumisen ja saarihyppelyn koetaan vaikuttavan Suomenlinnaan? Millainen on kaupunginosa Suomenlinna?
Suomalaisen kylätutkimuksen perinne innoitta meitä etnografiseen pitkittäistutkimukseen, jossa vuosikymmenittäin toteutettavissa seurantavaiheissa jäljitetään paikan kulttuurisia tulkintoja.
Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista muodostuvaa työryhmää johtaa kulttuuriperinnön, erityisesti muistitiedon tutkimuksen dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolta. Hän analysoi eletyn ja hallinnoidun Suomenlinnan rinnakkaisia merkityksiä paikallisyhteisöjen ja toimijoiden näkökulmista, merellisen ympäristön muutoksia, eri saarien muistitietoa sekä paikkasuhteeseen kuuluvia tulevaisuuskuvia.
Työryhmään kuuluvat telakan kulttuuriperintöprosesseja, paikan merkitystä ja telakkayhteisöllisyyttä tutkiva FT Niina Naarminen, jatko-opiskelija FM Oona Simolin Helsingin yliopiston historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmasta sekä vedenalaisen maiseman merkityksiä tutkiva FT Laura Seesmeri. Lisäksi kulttuuriperinnön tutkimksen opiskelija Riikka Huuskonen Turun yliopistosta teki gradunsa tutkimusaineistosta, ks. https://www.utupub.fi/handle/10024/150575. Oona ja Riikka ovat tuottaneet myös Elävä Suomenlinna -podcast-sarjan.
Olemme tehneet yhteistyötä toisen asutun maailmanperintökohteen tutkimushankkeen, Vanhan Rauman LiviHeri -tutkijoiden kanssa.
Kiitoksemme tutkimusta rahoittaville säätiöille: Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan rahasto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö osana Ilmastonmuutosta koskeva tieto ja Itämeri -hanketta, Suomen Kulttuurirahasto, Tieteen tiedotus ry ja Helsingin Matkailusäätiö.
Nämä kotisivut tekivät Turun yliopiston Kulttuuriperinnön tutkimuksen Suomenlinna kurssilla Petra Nikula ja Emilia Merisalo. Vuodesta 2021 eteenpäin sivuja päivitetään harvakseltaan.
Elävä Suomenlinna -tutkimushanke 